29.5.2016

Ajatellako vai ei?

Eräs ystävä sanoi toissa iltana eräälle naiselle, että ”Älä ajattele, ole niin kuin minä. Minä en ajattele”. Voi, kun se olisikin noin helppoa eräälle naiselle. Ystävän neuvo on kuitenkin hyvä neuvo! Mutta! Ajatteleminen on erään naisen yksi luonteen piirteistä. Sitä mukaan kun ikää on tullut enemmän, niin sitä enemmän hän ajattelee tai miettii erilaisia asioita. Välillä ajatuksiin tulee mitä kummallisimpia juttuja. Esimerkkinä vaikkapa sellainen tilanne, kun eräs nainen on kokouksessa ja siellä hän sanoo oman mielipiteensä. Jälkeenpäin hän ajattelee, että mitäpä muut olivat kenties ajatelleet hänen mielipiteestään. Ja olisiko ollut taas kerran parempi pitää suunsa kiinni. Tämä tällainen liika ajatteleminen kuluttaa erästä naista. Sen hän myöntää. Joku voi pitää tätä ihan naurettavana juttuna. Ihmetellä, että miksi tämä on niin iso asia eräälle naiselle. Se vaan on iso asia. Eikä hän osaa sitä sen kummemmin selittää. Eräs nainen tietää omat heikkoutensa ja osaa myöntää ne. Joissakin luonteen piirteissään hän on yrittänyt tehdä parannusta tai sellaista luovimista. Olla vähemmän kriittinen, olla ajattelematta, olla välittämättä siitä mitä muut ajattelee jne. Mutta näin jälkeenpäin ajateltuna, osa parannuksista ei ole johtanut hyvään lopputulokseen. Eräs nainen on tehnyt vääriä päätöksiä elämänsä aikana, ajattelematta asiaa sen enempään. Ja näin vuosien jälkeen hän voi sanoa, että ajatteleminen sittenkin kannattaa!